Väri vaihtuu

 Vuosi vaihtuu ja veneen sisäväritys vaalenee hiljalleen. Kaikki vaneripinnat joista ei enää saa lakkakelpoista saavat vaalean maalipinnan. Ohjauspisteen kohta alkaa olla listoitusta vaille valmis. Tein pari kohtaa uudesta vanerista koska halusin ylimääräiset reiät umpeen. Aggregaatin käyttöpanelin siirsin pois kojetaulusta koska  siihen tarvitsee tilaa plotterille. 

Sivuikkunoiden mädät vanerit on nyt kaikki pois ja tilalla on solukumi. Kondesion luulisi vähenevän kun on eriste pellissä kiinni, vanerin takana oli monen millin rako. Ensi viikolla alkaa ikkunanpielien verhoilu, niihin ei enää vaneria tule vaan siirryn muovipohjaisiin aineisiin.

Testasin myös hankkimaani kaasukiuasta. Eihän se tietenkään lähtenyt tulille vaikka kuinka houkutteli. Purin säätimen kappaleiksi mutta vikaa ei löytynyt. Viimein kyllästyin ja kaivelin romulaatikkojen kätköistä vastaavan laitteen ( vanha Alde nestekaasulämmittimen säädin) ja kiuas alkoi lämpenemään. Tuo näyttää olevan teholleen 5,2 KW joten eiköhän sillä löylyt saa pienessä saunassa.

Kaapelit hukassa

 Joulun lähestyessä päätin maalaamisen lomassa paneutua myös moottorin sähköongelmiin, kone ei nimittäin starttanut ja kaukohallintalaitteet olivat täysin pimeänä. Ja tietysti ei ole olemassa minkäänlaista kytkentäkaaviota josta alkaisi metsästämään mahdollista ongelmaa.

Moottoria ja vaihteistoa ohjataan sähköisellä  Microcommander järjestelmällä. Keskusyksikkö on moottoritilassa ja sieltä lähtee nippu kaapeleita ohjauspisteeseen ja yläohjaamoon. Järjestelmä ohjaa myös moottorin käynnistystä ja vaihteiston tilaa.

Mittailin aluksi keskusyksikön liittimiä, missään ei ollut minkäänlaista elämää. Seuraavaksi sukelsin sähkökaapin uumeniin mutta sieltä ei löytynyt mitään kohtaa joka olisi viitannut moottorinohjaukseen. Palasin moottoritilaan ja aloin tutkia kaapeli kaapelilta niiden tarkoitusta. Pari tuntia vierähti kunnes löytyi jääkaapin takaa letkujen ja kaapelien alla sijaitseva musta laatikko johon yksi kaapeli oli liitetty. Kaivoin laatikon esiin ja se osoittautui 24/12 V jännitteenalentajaksi. Sulake oli palanut ja sisällä oli vettäkin vielä muutama tippa. Hain Motonetin hyllystä samoilla spekseillä olevan laitteen ja liitin johdot kiinni. 

Lievää jännitystä oli ilmassa kun käänsin 24 V virrat päälle. Kuului lupaava merkkipiippaus, kauko-ohjain vaati valitsemaan ohjauspisteen. Painoin nappia ja sehän toimi, valo syttyi kahvan juureen ja piippaus loppui. Käänsin virta-avainta ja Scania alkoi iloisesti pyöriä startin voimalla.  Helpotti oloa mmelkoisesti, vastaava moottorinohjausjärjestelmä olisi maksanut 3-4000 euroa, Motonetin varaosa maksoi 35 euroa.

Maalari astuu kehiin

 Päätin tehdä yhden paikan valmiiksi jouluun mennessä. Ajattelin vessan olevan sopivin paikka  testata uutta värimaailmaa ja maaleja. Iso vene on siitä mukava että on tilaa tehdä töitä sisällä, löytyy työpöytiä ja on tilaa jemmata irroitettuja tavaroita.

Hioin seinät tasaiseksi, lakkaa irtosi isoilta alueilta jotka olivat kastuneet. Sitten pohjalle Teknoksen tartuntapohjamaali ja päälle himmeä kalustemaali. Totesin tiikin ruskean värin tunkevan läpi joten vaatii kolme kerrosta maalia jotta tulee tasainen väri. Aloitin myös etukajuutan värinvaihdon. Siellä jää yksi seinä tiikille, muut saavat vaalean maalipinnan.

Eristystä ja edistystä

 Kyllästyin siirtelemään jatkuvasti  kattolevyjä pois edestä. Niinpä keulahytti ja välikkö saivat muutamassa tunnissa  uuden valoisamman ilmeen. Tein tuulilasille kunnon tuuletusaukot, tuulilasin alaosa on ollut aikaisemmin ilman tuuletusta ja näyttää olleen aika märkä. Listoja en sentään vielä ruuvannut paikalleen.

Ikkunoiden ympäristö on ollut märkänä koko ajan. Osittain johtuu varmaan vuotavista tiivisteistäkin mutta suurin ongelma on kondessi, noita kohtia ei ole eristetty ollenkaan.  Revin mädät vanerit pois, annoin pintojen kuivua ja liimasin ikkunoiden ympärille 13 mm solukumia. Solukumin päälle tuli sitten sama materiaali kuin katossakin on.

Nyt alkaa olla keulahytti ja wc sellaisessa moodissa että pitää tarttua seuraavaksi siveltimeen ja alkaa vaihtamaan väriä. Tiikit ovat osittain niin pahassa kunnossa että en jaksa alkaa lakkaukselle tekemään pohjia.

Hyi, hometta

 Alakerran kattojen purku tuotti yllätyksen, ohjauspisteen alle oli tehty kotelorakenne johon vesi kyllä pääsi mutta ei päässyt pois. Lopputuloksena reilun neliömetrin alue joka oli taysin laho ja homeen valtaama. Puukkosahalla nihrasin lahot pois ja jätin paikat kuivumaan. 

Ulkona on nyt pakkasta muutama aste, sisällä pysyy 4 kw Wallaksella 15 asteteen työskentelylämpötiöa  helposti. Toinen Wallas on ylläpitomoodissa, kierrättää vain ilmaa ja Jos toinen sattuu sammumaan pitää sisälämpötilan muutaman asteen plussalla.

Johdot solmussa

 Aloin ihmetellä sähköjä tosissaan. En ollut  löytänyt sulakkeita läheskään kaikille laitteille. Viimein ruuvasin  irti ohjauspisteen viereisen paneelin ja siellähän olikin varsinainen käärmeenpesä. Loput 12 V sulakkeet + jääkaappi joka olikin sitten 24 V laite. Sekä maasähkön, genun, lämminvesivaraajan ja saunan kiukaan sulakkeet . Ja kotelot  tietysti vettä täynnä joten kaikki on rakennettava uudestaan, kaikki komponentit ovat pilalla.

Seuraava ongelma koski valoja. Osa sisävaloista oli oikosulussa ajo- ja ankkurivalon kanssa. Asia korjaantui uudella kytkinpaneelilla ja uusilla syöttöjohdoilla. Nyt alkaa 12 V sähköt nipussa ja voi siirtyä 24 V systeemiä ihmettelemään.

Lämpöä tupaan

 Lämpötilat alkoi olla nollassa joten irroitin Wallakset kunnon tutkimista ja huoltoa silmällä pitäen.

30 dt oli täysin kunnossa, vaihdoin vain palopesään uuden pohjaverkon ja hehkutulpan sekä siivoilin  enimmät moskat ja rasvat pois. Vettä ei enää löytynyt sisältä mutta pinnat olivat öljynmoskan peitossa.

40 dt oli muuten kunnossa mutta ohjauspaneliin menevän kaapelin liitin oli saanut kipeää. Vein piirilevyn alan tohtorille liittimen vaihtoon.

Ruuvasin huolletun lämmittimen paikalleen, polttoaine tulee aluksi irtosäiliöstä koska en ole vielä tsekannut tankkien kuntoa. Painoin starttinappia ja lämmitin aloitti käynnistysproseduurit. Vartin kuluttua sitten sammutteli itsensä. Uusi startti ja sehän käynnistyi nikottelematta. Pikkuhiljaa alkoi lämmintä tulla venttiileistä ja samaan aikaan alkoi myös pilssiosastosta nousta melkoinen savu ja käry, syynä  pakoputken  ja lämmittimen pinnoilla olleet rasvat kotka paloivat pois.

4 kw lämmittimen piirikortti saapui korjattuna, kasasin laitteen ja asensin paikalleen. Toisella yrityksellä alkoi humisemaan ja tuttu rasvankäry alkoi leijailemaan veneessä. Nyt on 7 kw lämmitystehoa käytössä joten eiköhän ala nurkat kuivumaan.  

Pilssi siistiksi

 Konehuone ja pilssiosastot olivat edelleen öljyisen kuran peitossa. Liikkuminen oli hankalaa liukkauden takia ja haju oli lievästi sanottuna kuvottava. Pakkasten lähestyessä otin itseäni niskasta kiinni ja sukelsin konehuoneeseen pienen painepesurin ja liuotinruiskun kanssa. Lisäksi varusteissa oli  pieni uppopumppu ja märkäimuri.

Konehuoneen monet lokerot ja onkalot olivat haasteellisia saa puhtaaksi mutta oikeiden työtapojen löydyttyä alkoi puhdasta pintaa syntyä. Pilssiosasto oli helpompi tapaus vaikka pinta-alaa oli tuplasti. Pesurin rotosuutin on näissä hommissa yliveto ja märkäimuri ainoa tapa saada kaikki moska pois.

Apukone ulos

Tyhjentelin tankit ja varaajan vesistä ja lisäilin pakkanesteitä kriittisiin paikkoihin. Pilssi ja moottoritila kaipaavat vielä lopullista pesua, öljynmoska on tarttunut yllättävän tiukkaan.  

Aloin suunnitella myös Refleksin asennusta, kamina on vesikiertoversio joten myös patterit pitää asentaa. Ajatus on pitää peruslämpö kaminalla ja kun tarvitsee enemmän  tehoja käynnistetään   Wallakset. 

Kaivoin myös apukoneen ylös poterostaan, sille oli jo uusi omistaja tiedossa.  Oli millipeliä saada se ulos moottoritilan miesluukusta. Koska saunan kiuas muutetaan kaasukäyttöiseksi ei ei isolle aggregaatille ole enää tarvetta. Tilalle tulee 2.5 kw laite joka sijoitetaan kannelle. Ajatus on sijoittaa kamina apukoneelta  jääneeseen tilaan.

Muutto

Kyllästyin ajamaan 250 km matkaa työmaalle ja päätin siirtää veneen kotinurkille. Sopiva paikka löytyi ja niinpä tilasin kuljetuksen ja nosturin hoitamaan homman. Paketin kuljetus vaati myös kaksi saattoautoa, korkeutta oli 5 m ja leveyttä 4,6 m. 

Nostot, kuljetus ja nosto alas lavetilta määränpäässä sujuivat ammattilaisilta ilman suurempaa dramatiikkaa. Itselle jäi vain hankalin osa - laskujen maksaminen.

Nyt pääsee 5 minuutissa työmaalle kun aikaisemmin joutui ajamaan kolme tuntia suuntaan.

 

Sähköä ilmassa

 Veneen sähköistyksen kunto on jäänyt taka-alalle. Päätin inventoida laitteiden kuntoa kun ruuvasin uuden startin paikalleen ja virta-avaimen kääntämisen jälkeen seurasi edelleen syvä hiljaisuus.

Hyppylangalla suoraan startin navoista  koneen sai pyörimään iloisesti. Virtalukon päässä näytti kaikki olevan kunnossa,  niinpä syylliseksi osoittautui  startin rele.

Lämmittimet lähtivät iloisesti pyörimään, en kokeillut sen pitemmälle koska palopää ja huovat sisältävät varmasti pelkkää vettä.

Jääkaappia olen pitänyt menetettynä laitteena. Vedin sen lattialle poterostaan, puhaltelin kompuran ja liittimet kuivaksi ja käänsin virrat päälle. Sehän alkoi samantien nätisti hyrisemään.

Suurin ja kallein kysymysmerkki on moottorin ja vaihteiston ohjausboxi. Se ohjaa sähköisesti kaasua ja vaihteistoa sisä- ja ulko-ohjauspaikasta.  Tällä hetkellä koko systeemi on mykkä ja pimeä, mitään elonmerkkiä ei näy. Tämä on ainoa paikka veneessä joka sisälrää elektroniikkaa ja niinpä en ymmärrän sen sielunelämästä mitään. Avasin ohjausboxin kannen, sisällä ei ollut vettä mutta kosteutta kuitenkin.

Tiikkiä ja keinonahkaa

 Toin taas kasan tiikkirimoja ja muuta sisustusosaa kotiin entisöitäväksi. Kojelauta ja ikkunan kehysten panelit saivat uuden elämän hionnan, lakkauksen ja keinonahan ansiosta. Myös loput kattopanelit alkavat olla asennusta vaille.

Moottorimurheita

 Käytin ruiskutussuuttimet dieselhuollon hoivissa, mitään isoa remonttitarvetta ei ollut. Ruuvailin paikoilleen uusilla pohjatiivisteillä ja uusilla kupariprikoilla varustettuna.

Kokeilin myös ensimmäistä kertaa laittaa 24 V puolelle virrat päälle. Savua ei leijaillut mistään joten käänsin starttiavaimen virta-asentoon. Merkkivalot syttyivät kuten pitääkin mutta starttaus aiheutti vain vienon naksahduksen. Sukelsin taas konehuoneesen tutkimaan  tarkemmin sähkön kulkua, lopputulos oli että virta kulkee mutta startti ei toimi. Avasin startin päädyn ja kun sieltä lirahti puoli litraa vettä oli vika sillä selvitetty. Kaivoin starttimoottorin pois paikoiltaan ja tilasin saman tien uuden, vanha oli kunnoltaan lähinnä verkonpainoksi sopiva.

Verhoilut uusiksi

 Sahasin 6 mm koivuvanerista uudet kattopanelit käyttäen vanhoja malleina. Tämän kokoiseen veneeseen uppoaa useampi levy vaneria vaikka hukkapaloja ei juuri jääkkään.

Seuraavaksi levyjen nurjalle puolen kerros lakkaa ja sitten keinonahka liimalla ja nitomalla pintaan. Väri on maalarinvalkoinen, vanhat panelit  olivat lähempänä beigeä.

Myös istuimien verhoilut vaativat huomiota. Otin päälliset pois, helppo homma koska oli vetoketjut reunassa.  Kokeilen miten päälliset reagoivat pesuun, vaahtomuovit menevät joka tapauksessa uusiksi. 

3000 litraa ongelmajätettä

 Tilasin imuauton  tyhjentämään pilssiä ja konehuonetta naftanhajuisesta nesteestä. Laskun mukaan sieltä imettiin yhteensä 3000 litraa öljyistä vettä. Syykin dieselin hajuun löytyi, tankin pohjahana oli auki ja sisältö oli valunut pilssiin !

Seuraava operaatio oli siivota pilssistä märät äänieristeet, vettyneet pahvilaatikot ja muuta romua jonka alkuperää ei oikein enää tunnistanut. Neljä jätesäkillistä moskaa kertyi ja sen jälkeen  levitin  jäljelle  jääneen nesteen päälle öljynimeytysmattoa kerroksen poistamaan enimmät öljyt.

Moottoritilaan asensi uuden pohjaventtiilin haljenneen tilalle sekä uusin muutamia letkuja. Periaatteessa veneen voisi nyt laskea veteen mutta ajattelin ensin varmistaa koneen kunnon.

Aloitimme myös kattoverhoilujen poiston, ne menevät uusiksi koska liimat ovat pettäneet ja verhoilumateriaali roikkuu irrallaan. Samalla katon tiikkirimat saavat uuden lakkauksen.

Kyllä siitä vielä vene tulee

Seuraavana viikonloppuna taas ostosta ihmettelemään. Vaimo läksi mukaan ja aikansa veneen kokoa ihmeteltyään alkoi tutkailemaan sisätiloja. Tuomio kuului:” Tämä on hienosti rakennettu aikoinaan, kyllä tästä vielä vene tulee”.

Itse siirryin aluksi ihmettelemään sähköjä. Hupiakut olivat entisiä, älylaturikaan ei saanut aikaan muuta kuin oikosulun. Starttiakut olivat kunnossa, mittari kertoi jännitteen  olevan 12,4 V ja laturi pukkasi akut täyteen.

Ostin hupipuolelle aluksi yhden 140 ah akun. Kytkin kaapelit ja käänsin pääkytkintä. Pari valaisinta syttyi ja jostain alkoi tulla palaneen käryä joka paikallistui tuulilasinpyyhkimien moottoreihin. Ne olivat myös pinnaltaan kuumia joten poistin sulakkeen. Kääsin virrat pois, on  turha luulla että sähköpuoli toimisi ilman isompia remontteja.

Iltapäivällä keinottelin itseni moottoritilaan. Ohjelmassa oli uppoamisen aiheuttaneen palloventtiilin irroitus. Putkipihdeillä vääntämällä liitokset aukesivat ja kahtia jäätynyt venttiili päätyi kannelle. Samalla irroitin myös moottori jäähdytysveden kieroon liittyvän katkenneen liittimen.

Seuraavaksi on ohjelmassa pilssin ja moottoritilan siivoamista sekä koneen koekäyttö. Myös merivaihde olisi aika asentaa paikalleen.

20 tonnia terästä

 

Kun avaa suunsa väärällä hetkellä voi päätyä vaikkapa uponneen teräsveneen omistajaksi. Näin kävi allekirjoittaneelle alkukesällä 2020 kun erehdyin tekemään tarjouksen 16,5 metriä pitkästä teräsveneestä joka oli levännyt hetken  Päijänteen pohjassa edellisenä talvena.

Kaupan jälkeen ajelin katsomaan tarkemmin hankintaani.

. Veneen runko oli huippuhyvässä kunnossa, ei ruosteita ja maali ehyttä. Sisällä alkoikin sitten paljastua työmaan laajuus. Kaikki verhoilut olivat läpimärkiä ja lemusivat dieselille. Vanerien päädyt olivat imaisseet vettä lakkauksen alle ja mustuneet. Vain tiikkilistat olivat kunnossa.

Moottori tyhjennetty vedestä ja vaihdettu uudet öljyt. Merivaihde oli irroitettu koska sen tyhjentäminen ei olisi muuten onnistunut. 

Diesel haisi koska sitä oli päässyt veteen ja joka paikassa tuntui sormiin öljyinen kerros. Pilssissä näkyi myös paksu kerros öljyistä vettä  ja  haisevaa epämääräistä rojua josta erottui äänieristettä, kaapelikeloja, muovijätettä ja pahvilaatikoita.

Jätin ostoksen odottelemaan kylmempiä kelejä, sisällä oli 40 astetta lämpöä joka hyydytti enimmät työhalut.