Kyllä siitä vielä vene tulee

Seuraavana viikonloppuna taas ostosta ihmettelemään. Vaimo läksi mukaan ja aikansa veneen kokoa ihmeteltyään alkoi tutkailemaan sisätiloja. Tuomio kuului:” Tämä on hienosti rakennettu aikoinaan, kyllä tästä vielä vene tulee”.

Itse siirryin aluksi ihmettelemään sähköjä. Hupiakut olivat entisiä, älylaturikaan ei saanut aikaan muuta kuin oikosulun. Starttiakut olivat kunnossa, mittari kertoi jännitteen  olevan 12,4 V ja laturi pukkasi akut täyteen.

Ostin hupipuolelle aluksi yhden 140 ah akun. Kytkin kaapelit ja käänsin pääkytkintä. Pari valaisinta syttyi ja jostain alkoi tulla palaneen käryä joka paikallistui tuulilasinpyyhkimien moottoreihin. Ne olivat myös pinnaltaan kuumia joten poistin sulakkeen. Kääsin virrat pois, on  turha luulla että sähköpuoli toimisi ilman isompia remontteja.

Iltapäivällä keinottelin itseni moottoritilaan. Ohjelmassa oli uppoamisen aiheuttaneen palloventtiilin irroitus. Putkipihdeillä vääntämällä liitokset aukesivat ja kahtia jäätynyt venttiili päätyi kannelle. Samalla irroitin myös moottori jäähdytysveden kieroon liittyvän katkenneen liittimen.

Seuraavaksi on ohjelmassa pilssin ja moottoritilan siivoamista sekä koneen koekäyttö. Myös merivaihde olisi aika asentaa paikalleen.

20 tonnia terästä

 

Kun avaa suunsa väärällä hetkellä voi päätyä vaikkapa uponneen teräsveneen omistajaksi. Näin kävi allekirjoittaneelle alkukesällä 2020 kun erehdyin tekemään tarjouksen 16,5 metriä pitkästä teräsveneestä joka oli levännyt hetken  Päijänteen pohjassa edellisenä talvena.

Kaupan jälkeen ajelin katsomaan tarkemmin hankintaani.

. Veneen runko oli huippuhyvässä kunnossa, ei ruosteita ja maali ehyttä. Sisällä alkoikin sitten paljastua työmaan laajuus. Kaikki verhoilut olivat läpimärkiä ja lemusivat dieselille. Vanerien päädyt olivat imaisseet vettä lakkauksen alle ja mustuneet. Vain tiikkilistat olivat kunnossa.

Moottori tyhjennetty vedestä ja vaihdettu uudet öljyt. Merivaihde oli irroitettu koska sen tyhjentäminen ei olisi muuten onnistunut. 

Diesel haisi koska sitä oli päässyt veteen ja joka paikassa tuntui sormiin öljyinen kerros. Pilssissä näkyi myös paksu kerros öljyistä vettä  ja  haisevaa epämääräistä rojua josta erottui äänieristettä, kaapelikeloja, muovijätettä ja pahvilaatikoita.

Jätin ostoksen odottelemaan kylmempiä kelejä, sisällä oli 40 astetta lämpöä joka hyydytti enimmät työhalut.